Leffalippu tilanteita +pieni pyyntö

Blogini alkumetreillä hehkutin Joululahjaksi saatuja (14 kpl) elokuvalippuja ja kerroin ensinmäisistä elokuva -treffeistä täällä. Lipuilla oli 5 kk käyttöaikaa ja aika umpeutui eilen. Kävimme elokuvissa yhdessä yhteensä 3 kertaa. Kaksi lippua annoimme lapsenvahdeille palkaksi ja torstaina tarjosimme ystävät kanssamme elokuviin. Lippuja oli vielä 2 jäljellä ja diilasinkin niitä onnistuneesti lippujonossa. Kaksi lippua on vielä odottamassa, sillä niissä on vielä käyttöaikaa heinäkuulle. Lippujen kanssa oli kyllä pientä hämärähomman tuntua..

Toinen lippu, mikä annettiin lapsenvahdeille ei toiminut. Kassalla oli ilmoitettu sen olevan jo käytetty. Mitä ihmettä? Miten se muka oli mahdollista? Jonkun oli täytynyt jotenkin hakkeroida netissä niitä leffalipuissa olleita koodeja. Noh, ei se mitään. Elokuviin meno onnistui heiltä kuitenkin loppupeleissä hyvin. 

Torstaina, kun olimme menossa ystävien kanssa elokuviin, kassalla ilmoitettiin 2/4 lipuista olevan jo käytettyjä. Ihan hetken kuluttua kuului viereiseltä kassalta sama selostus. "Liput näyttäisivät olevan jo käytettyjä.." Ajattelin, että ei voi olla totta. Menin diilerinä paikalle ja palautin lippurahat tytöille ja pahoittelin, että myin huonot liput. Sitten jatkettiin omalla kassalla selvittelyä lippujen kanssa. Miten epäreilulta aluksi tuntuikaan, kun tasantarkkaan tiesin, että liput on olleet meillä kotona ja vielä niissä Joululahja kuorissa. Nyt ei niitä voitu käyttää, kun joku oli ne jo käyttänyt! Ja oltiin vielä luvattu tarjota toisetkin leffaan..nyt sitten seistiin siinä kaikki ja ihmeteltiin tilannetta. Kinopalatsin virkailija oli myös ymmällään ja kyseli tietenkin ihan varmuudeksi kaikenlaisia mahdollisuuksia, miten leffalippujen koodit olisi voinut päätyä ulkopuolisille. Kerrottiin, ettei se ollut mitenkään mahdollista. 

Kunnes.. Niku muisti, että minulla oli ollut täällä blogissa kuva leffalippuläjästä. Ding, ding! Johan tuli tyhmä olo ja ensimmäiseksi mietin, että kuka nauraa nyt siellä jossain räkänaurua, kun on nyysinyt blondilta lippukoodit. Heti perään ajattelin, että empä itsekkään niitä liikaa ollut suojellut, kun jaoin kuvan koko internetkansan kesken. Hölmö minä. 

Annoin vielä lopuksi palautteeksi leffateatterille, että minun kaltaisilleni "sinisilmäisille" (mulla on kyllä vihreät silmät, mutta henkisesti välillä kovin siniset..) kannattaisi olla lipussa mainittuna jokin varoitusteksti koodista. Mistä minä olisin tiennyt, että se koodi on avain käyttää niitä lippuja? Minä vaihdan liput elokuvaan aina jonottamalla vanhankoulun tyyliin. 

Voi voi.. "Virheist oppii ja kokemust karttuu".. Niin sanois nyt Pikku G tähän väliin osuen naulan kantaan. 

Me kuitenkin sitten kaikesta sählingistä huolimatta päästiin elokuviin ja vielä semmoiseen pätkään, mitä en ollenkaan ensimmäiseksi olisi itse valinnut. Iron man 3..jeah! Kaikenlisäksi vielä 3D -versio ja minähän voin niissä yleensä pahoin. Ajattelin, että koska toiset sen haluavat nähdä, niin minähän voin sitten torkkua, jos ei nappaa tai jos oksuolo yllättää. Toisin kuitenkin kävi. Elokuvahan oli ihan loistava! Täysi yllätys! Nyt täytyy vaan sitten vuokrata ykkös ja kakkos Iron manitkin. Heh. Ja mikä parasta, tämä oli ensimmäinen kerta kolmedee leffassa, kun en voinut pahoin tai oikeasti juossut oksentamaan. Loppu hyvin kaikki hyvin! :)

Se minua kuitenkin alkuun vähän harmitti, että leffalippujen koodit oli meiltä pöllitty. Olisin todella mieluusti tarjonnut nämä kaikki viisi elokuva kertaa kauniisti kysyville. Mutta että pitää ihan varastaa. En kyllä arvosta sellaista toimintaa. Toki tilaisuus tekee varkaan, mutta silti. Koodihakkereille haluaisin lähettää sellaiset terveiset, etten halua muistella pahalla. Koska oikeastaan.. Minähän ne täällä julkisesti tarjosin. ;) Siispä: No hard feelings.

Toivoisin silti jokaiselta blogissani vierailevalta sen verran yhteistyötä, että jos täältä jotakin kovasti valokuvan tai muun asian muodossa haluaa, niin siitä kysyisi sitten lupaa ensin minulta. 

Ihan, että tulis hyvä mieli kaikille ja epärehellisyys ei saisi sijaa.

Ei oteta toisen omaa, ilman lupaa. Eks je? Sitä me kaksivuotiaanikin kanssa täällä myös opetellaan. Perusasioita.

Kiitos tästä.

Onko muuten kenenkään muun leffakoodeja joskus murrettu? Minulle kun tämä oli aivan uusi homma.

Aurinkoista viikonlopun jatkoa jokaiselle! :)

-Timppa

Iloiset lauantai -terkut lakanakiikusta!

Ruokahommia ja semmosta niin

Viikot menee niin nopeasti, että tässä on kerinnyt hujahtaa jo kolme kokonaista viikkoa täysin vehnättömällä, sokerittomalla ja maidottomalla ruokavaliolla. Aamukahviin käytän kyllä ihan tilkkasen maitoa, mutta muuten olen noudattanut edellä mainittujen ruoka-aineiden välttämistä. Äitienpäivään asti ajattelin nyt toistaiseksi jatkaa ja siitä sitten taas maltilla eteenpäin. Katsotaan jäisköhän tämä jopa elämän tavaksi. Hyvin on kyllä mennyt, vaikkakin välillä huomaan haaveilevani esim. jäätelöstä. Irtokarkkeja me ei olla muuteskaan pitkiin aikoihin paljon syöty, mutta suklaa ja jäätelö pyörii usein mielessä. Esimerkiksi tänään olin pikku päikkäreillä ja unessa sulatin valkosuklaata jäätelökakun päälle ja maistelin siitä koko ajan samalla. Havahduin ja heräsin! Hah! 

Olen tehnyt jo monta satsia raakasuklaata makean himoa taltuttamaan. Ensin ostin valmispakkauksen ja sen jälkeen rohkenin ostaa kaikki tarvittavat aineet ja kokeilla tehdä alusta loppuun itse, eikä se kyllä vaikeaa ollut. Vähän hintavaa kylläkin. Mutta terveellistä ja niin HERKKUA! Lisäsin suklaan sekaan vielä kuivatettuja ja sokerittomia kotimaisia mansikoita ja mustikoita! Tosi hyviä tuli! 

Naama on rauhoittunut huomattavasti, sehän tähän ruokaremonttiin yllyttikin. Vielä pompsahtelee uusia paiseita silloin tällöin, mutta huomattavasti vähemmän. Olen niin iloinen, jos tämä muutos toisi nyt avun tähän akneen.

Lisäksi, jos jotakuta kiinnostaa, niin vatsahan toimii myös nyt pitkästä aikaa ihan loistavasti. Mahtava tilanne siis. Lueskelin eilen vähän uutta tietoutta liittyen akneen ja sen aiheuttajaan. Vaikutti mielenkiintoiselta. Täytyy tutkia vielä vähän lisää ja jakaa sitten muillekkin kiinnostuneille.

Suolaisen puolen jutuista leipä on sellainen, mitä silloin tällöin haluaisin. Internet tulvii onneksi mielettömän hyviä blogeja ym. Ja nyt kun tämä leivän tarve minulla oli, niin kuin tilauksesta löysin ihan sattumalta taas yhden ihanan blogin, mistä bongasin super herkullisten porkkanakräkkerien ohjeen! Olen jo kahdesti niitä tehnyt. Ja huomiseksi on taas siemenet likoamassa yön yli. Ne ei meillä kauan lepäile purkissa, kun tykätään niistä niin paljon, kaikki me kolme. Mutta oli kyllä kiva sattumien suma, kun löytyi samalla kaunis ja hyödyllinen blogi ja sitten tämän superherkun ohje ja monta muutakin hyvää ohjetta! Haluan ehdottomasti jakaa kräkkereiden ohjeen eteenpäin ja kiittää ohjeen kehittäjää.

Ohjeen yksityiskohdat on saattanut muuttua hippasen verran matkan varrella oman tyylisekseni, mutta tarkista alkuperäinen ohje linkkaamastani blogista. Veikkaan, että kumpikin maistuu silti ja vielä hyvälle. :)

Kräkkerien päälle ollaan käytetty omatekemää valkosipulivoita, minkä helpon ohjeen laitan myös mukaan. Se on terveellistä ja monikäyttöistä, paistan esimerkiksi jauhelihan ja kananmunatkin sillä. Se antaa tosi hyvän lisämaun paistettavaan.

Super herkkukräkkerit

n. 20 kpl

1 dl kuorittuja hampunsiemeniä

1 dl kurpitsansiemeniä

2 dl pellavansiemeniä

Vettä siemenille

Yksi iso porkkana

Ruukullinen tuoretta tinjamia

Päälle ripaus laadukasta suolaa

Siemenet tulee liottaa yön yli tai ainakin muutamia tunteja omissa kipoissaan. Vettä lasketaan sen verran, että siemenet peittyy vedellä. Siemenet muodostaa geelimäisen massan, kun ovat valmiit.

Porkkana raastetaan raastinraudan pienimmällä pinnalla soseeksi. Tuore tinjami silputaan veitsellä ihan pikku silpuksi.

Lämmitä uuni 100 asteiseksi ja sekoita ainekset keskenään massaksi. Paistoaika on n. 2 h. Uunista riippuen. Jos paistoajan jälkeen jotkut kräkkereistä ei ole kovettunut, voit jatkaa niiden paistamista vielä hetken ja ottaa valmiit jo pois. Meidän uuni on ainakin niin surkea, että näin piti tehdä. 

Massa levitettään leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille tasaiseksi laataksi. Siloitus onnistuu parhaiten silikonisella nuolijalla. Terävällä veitsellä tehdään laattaan valmiita palasia, koska palaset käännetään puolessa välissä paistoaikaa. Suolan voi sirotella pinnalle tässä kohtaa.

Valmiit kräkkerit säilyvät parhaiten tiiviissä lasipurkissa, kuivassa. (Ja ehkä vielä parhaiten piilossa muilta ;)

Valkosipulivoi

Köntti huoneenlämpöistä voita, maun mukaan valkosipulin kynsiä ja muutamia tujauksia oliivioljyä.

Murskaa valkosipulin kynnet ja sekoita voin kanssa tasaiseski tahnaksi lisäten oliiviöljyä juuri sen verran, kun hyvältä tuntuu. Lisää öljyä enemmän, jos haluat voin levittyvän helpommin. Säilytys jääkaapissa kannellisessa purkissa.

Tarjoiluehdotus: Levitä valkosipulivoita kräkkereille ja kokoa mieluisa kerrosleipä. Kanamuna ja kasviksiat. Lasissa marjapirtelöä. Voin kertoa, että maistui.

Enkä tietenkään malta olla kertomatta vielä loppuun viikonlopun kuulumisia. Heh. 

Flunssasen Ludan kanssa aloteltiin jo äitienpäivän askarteluja. Taiteilijan asu, sekä tyyli oli erittäinkin vapaa.:)

Lauantaina me oltiin Nikun kanssa leffassa ja oli niin kivat pikku treffit meillä. :)

Käytiin katsomassa "21 tapaa pilata avioliitto" ja se oli oikeinkin onnistunut valinta. Se täytti monta minun mielestä hyvän elokuvan kriteeriä. Viihdytti, itketti, nauratti, ilostutti ja inspiroi. En pilaa nyt kenenkään elokuvanautintoa kertomalla enempää kun sen, että se oli kuvattu kesällä ja oli ihana päästä hetkeksi kesäiseen Helsinkiin! Tuli niin hyvä mieli. Lisäksi päähenkilön asunto oli tapetoitu ihanilla tapeteilla ja minä ihan kylvin niissä värikkäissä kuoseissa! Hihkuin jo heti elokuvan aikana moneen otteesseen niistä ja samalla haaveilin omista. :) Eilen sanoinkin Nikulle, että on sitä elokuvaa jotenkin hassusti ikävä, kun se oli niin ihanan värinen ja siinä oli kesä!

Mutta ihan kohta se on täälläkin! Jee!

Elokuvan lisäksi oli niin kiva olla hetki kahdestaan kodin ulkopuolella ja olla vaan. Teki tosi hyvää.

Sunnuntaina oltiin kirpparikierroksella Siilitieltä Herttoniemeen ulottuvalla piha kirpputorilla. Viime vuonna oli järjästetty sama kiva tempaus, mutta veikkaampa, että viileä sää oli nyt karsinut myyjiä. Eikä minustakaan se ollut niin mukavaa, kun oli niin kylmä tuuli. Mutta muuten oli oikein kiva päivä! Luda otti rattaissa hyvät torkut ja sitten mentiin iltapäivällä pitkästä aikaa koko perheenä vanhempieni luokse kyläilemään. Ludan kanssa käydään siellä toki useamminkin, mutta nyt sattui Nikunkin aikataulut niin, että saatiin nauttia hänen seurastaan iha koko päivä ja hänkin pääsi anoppilaansa pistäytymään. Oli tosi piristävä viikonloppu.

Iloista vapun viettoa kaikille! :)


-Tiia