tiistai 18. kesäkuuta 2013

Villejä lupiineja ja muutamia muita


 Mökillä! Lauantaina tultiin. Vietetään Juhannus viikko täällä luonnonhelmassa, keski suomessa. Meitä on täällä meidän oman trion lisäksi minun vanhempani ja Juhannuksesksi tulee myös kumpikin siskoni mökkeilemään. Kovasti toivoisin säiden lämpenevän, mutta toissapäivänä alkuillasta alkoi sade ja nyt on parina päivänä seurannut sateelle jatkoa. Suomessa kun lähtee kesällä reissuun, niin ei ikinä tiedä minkälaista säätä on luvassa ja mitä pakkaisi mukaan.. Täytyy siis pakata tuplasti. Toiveikkaana paljon lämpimän varalle, sekä varautua kuitenkin kylmään ja kosteaan ilmaan. Varsinkin Juhannuksena sää voi olla ihan mitä tahansa. Nyt täällä paistelee ilta -aurinko ja kovasti haluan uskoa ennusteisiin huomenna alkavasta helteestä loppuviikoksi. Noh, kumpa ei ainakaan sataisi enää tai jos nyt kuitenkin sataa, niin olisi edes lämmin..

Äiskän keräämä ihana pioni -sireeni kimppu

Otin tänne mukaani jo Joulukussa aloittamani neulomis -projektin.
Pohjustukseksi tähän kohtaan, että en ollut koskaan ennen neulonut juurikaan mitään ja en osaa mitään hienoja kommervenkkeja tai oikeastaan neuloa just muuta, kun ihan perus oikeata. Senkin pyysin mummini opettamaan minulle. Opetti hän myös nurjan, mutta sen unohdin melko pian. Heh. Anoppia pyysin kerran opettamaan palmikko tekniikan, mutta kun kokeilin sitä sitten kotona, niin en muistanut siitäkään sitten mitään. Onhan noita kirjoja ja oppaita hyllyssä, mutta en ainakaan vielä ole niihin malttanut pureutua itsekseni. Halusin kuitenkin jostain aloittaa ja loin silmukoita uusille ostamilleni 10 mm bambu -puikoille. Päätin neuloa villaisen koristetyynyn päällisen. No nälkähän siihen tuli jo heti alkuunsa ja innostuin. Puikolle syntyi noin 100 silmukkaa ja kun hetken päästä mittasin työtä, se olikin noin metrin leveä.. Aika iso tyyny siis oli tuloillaan.
Aluksi ostamani lanka loppui alta aikayksikön ja kun lähdin ostamaan lisää, niin kyseinen väri oli loppunut. Hyllyssä olleet värit innoittivatkin minut muuttamaan projektin suuntaa. Ostin monta rullaa erivärisiä lankoja ja jatkoinkin kutomista ajatuksella, että työstä syntyisi iso torkkupeitto Ludalle. Sillä tiellä siis edelleen olen ja koska olen pitänyt pitkiäkin välejä kutomisesta, niin on torkkupeitto edelleen vaiheissa. Loppu kuitenkin alkaa jo häämöttämään ja toivoisinkin saavani peiton nyt mökillä valmiiksi. Katsotaan, miten käy.



Ludan kanssa touhutessa menee kyllä päivät vikkelään, oli sitten kotona tai mökillä. Hän on koko ajan joka paikassa ja vielä samaan aikaan. Enkä siis oikeastikkaan liiottele. Pikkuiset jalat viipottaa ihan silmissä. Heh. Onneksi tähän asti pahimmat uhmakohtaukset on jo takana ja touhu on kovinkin hyvän tuulista. Tietenkin vastahakoisuutta ja heittäytymistäkin on, sekä vahvaa omaatahtoa löytyy kyllä, muttei todellakaan samalla voimakkuudella, kun keväällä. Siitä olen niin iloinen.
Nyt kun on vähän väliä sadellut, niin seinät on alkaneet välillä kaatua pikkuisen päälle. Turhautumista siis. Siitäkin syystä toivon kovasti sateiden nyt väistyvän loppuajaksi. Onneksi leikittäjiä on ollut kuitenkin useampi ja ollaan selvitty sen avulla hyvin sateiden yli.


 Sateen jälkeenhän on kuitenkin yleensä hyvinkin kaunista. Tänään käytiin sateen hetkeksi tauottua iskän kanssa valokuvaamassa läheisellä kukkaniityllä ja uimarannalla, kumpikin omilla kameroillamme. Luonnonvalo oli jotenkin niin kauniina, että kuvat onnistuivat mielestäni tosi kivasti. Lopuksi keräsin lupiinikimpun tienposkesta. Jouduttiin mökin pihalla odottamaan autossa hetki, kun matkalla takaisin mökille alkoi taas uusi todella voimakas sadekuuro ja kamerat olis muuten kastuneet. Niin ja tietty me.

Uimarannan väripilkut






 
Lupiinikimppu iskän auton tuulilasin alla odottamassa sateen loppua

Yllättäen on päässäni soinut koko loppu päivän J. Karjalaisen - Villejä lupiineja. 

"..ja ilma on raikas, täynnä tuoksuja
tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupineeja.."



 Tänään leivoin kaksi kakkua. Toinen oli mansikka -raparperi kakku keksipohjalla ja toinen suklainen raakakakku banaanilla, mansikalla ja kookoshiutaleilla höystettynä. Meillä oli perhetuttuja naapuri mökistä kylässä ja herkuteltiin tänään yhdessä kahvin kera. Ohjeet raakakakkuun ja muutamaan aiemmin tekemääni allergiaystävälliseen kakkuun lisään myöhemmin. 
Tässä helpon kesäisen mansikka -raparperikakun ohje, mikä on kehitelty sen mukaan, mitä kaupasta löytyi. Iskä tilasi ehdottomasti kakun missä on ehtaa sokeria, muuten sain itse päättää mitä heille leipoisin. Heh. Kakku oli siis muita varten ja minä herkuttelin sillä toisella kakulla, mihin meinasi iskeä ihan hurja himo.. Olin suunnitellut leipovani muille juustokakun, mutta tuorejuustoa en löytänyt. Eikä se kyllä haitannut mitään. Kakun saa muuten helposti gluteenittomaksi vaihtamalla tavalliset keksit gluteenittomiksi.


 Mansikka -raparperi moussekakku 

6 hengelle

Ohje on tarkoitettu tehtäväksi halkaisijaltaan 20 cm irtopohjavuokaan. 

Pohjaan
1 pkt suklaahippu kaurakeksejä
n. 75 g suolatonta voita

Mousseen
1 prk laktoositonta makean mansikan makuista leivontarahkaa
1prk laktoositonta mansikka -raparperi leivontarahkaa
1 pieni prk laktoositontavispikermaa
n. 2 rkl sitruunamehua
4 liivatelehteä

Koristeet mielesi mukaan. Minä käytin tuoreita mansikoita, fazerin Suomisuklaata ja Pandan suklaapäällystettujä mansikka- ja omenarakeita.

Murskaa keksit ja sekoita keksirouheen sekaan sulatettu voi. Taputtele massa leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan.

Laita liivatelehdet kylmään veteen lillumaan noin 10 min ajaksi. Vatkaa sillä aikaa kerma. Notkista toisessa astiassa makurahkat keskenään sekoittaen. Purista sitrunamehu kuumaan kattilaan ja lisää sekaan liiasta vedestä rutistetut liivatelehdet. Sekoita tasaiseksi litkuksi ja lisää se kaataen kermavaahdon sekaan "ohuena nauhana" koko ajan tasaisesti sekoittaen, ettei vaahtoon pääse muodostumaan liivatepaakkuja. Sekoita vielä rahkat tasaiseksi mousseksi vaahdon sekaan ja kaada vuokaan keksipohjan päälle. Vuoraa vuoka foliokääreellä ja pistä jääkaappiin jähmettymään ainakin pariksi tunniksi. 

Poista vuoka, siirrä kakku leivinpaperin avulla tarjoiluastialle ja koristele haluamasi mukaan. Tarjoile mahdollisimman pian. 


Niklas on kovinkin intoutunut kalastaja ja hyvänä kaverina hänellä on siinä touhussa ollut appiukkonsa. Aina, kun tilanne sallii, he istuvat veneessä virveleineen. Sama se satoiko vai paistoiko. Eilen ja tänään ollaankin sitten syöty heidän saamiaan haukia. Hauki kuulema jakaa mielipiteitä ja mitä suurempi hauki on, niin sen pehemmalle se maistuu. Nämä on olleet sitten varmaan juuri sopivan kokoisia, sillä ainakin minusta nämä muurikalla paistetut hauet on maistunut niin hyvälle! Tänään Niklas oli saanut ahvenen, innolla odotan sen maistelua huomenna! Lähiruokaa parhaimmillaan.

Noh, jos nyt seuraavina päivinä ei toiveistani huolimatta aurinko paista, niin ainakin haluan toivottaa aurinkoista mieltä jokaiselle! :)

-Tiia


2 kommenttia:

Anu [Perillä] kirjoitti...

Ihania kuvia muru. Terkut sinne kaikille! <3

Tipitii kirjoitti...

Kiitos, itse olet ihana. :) Terkut välitetty! Kaikille teille myös paljon terkkuja ja hyvää Juhannusta! <3