Noniin. Lupaukista on pidettävä, joten tämän tekstin loppuosiossa on se vihjailemani uusi juttu. Sitä ennen päivitän ruokaremonttini kuulumiset, niin kuin jo muutamassa tekstissä olen lupaillut.
Tässä siis tulee.
Aloitin Huhtikuun alussa täysin sokerittoman, maidottoman ja viljattoman dietin. Ei pelkästään siis gluteeniton, vaan ihan viljattoman, eli gluteenittomat jauhot, eikä kaurakaan kuulu ruokavaliooni pääsääntöisesti. Lisäaineet on myös vältettävien listalla ja jos pystyy valitsemaan, valitsen luomua.
Syy näin radikaaliin diettiin on minua jo vuosia kiusannut akne. Ja vatsaongelmat. Lisäksi antibioottikierteen heikentämä vastustuskykyni, mikä ei koskaan ole muutenkaan ollut vahvimmasta päästä.
Täytyy sanoa, että empä olisi vielä joskus aiemmin ollut valmis tällaiseen muutokseen, saatika edes uskonut, että siitä voisi olla apua. Mutta lopullinen mitta tuli täyteen aknen kanssa alkuvuodesta ja sitten aloin vaan pikkuhiljaa etsimään tietoa ja valmistautumaan elämänmuutokseen. Kuten sanoin, pikkuhiljaa. Nikukin kannusti kokeilemaan uutta ruokavaliota, koska hänelläkin ehkä alkoi mitta täyttymään naamastani valittamisesta ja häntä huoletti, koska voin silloin usein huonosti. Kuukausia mietiskelin asiaa ja tein henkistä luopumistyötä. Ennestäänhän minulla on keliakia ja olen sen vuoksi jo ollut rajoittunut ruokailija.
Aluksi ajattelin, etten todellakaan rupea kieltämään itseltäni enää muuta, kun välillä muutenkin tuntuu niin rajoittuneelta keliakian kanssa, vaikkakin onneksi tietous keliakiasta on vuosien aikana lisääntynyt ja samoin gluteenittomien ruokien saatavuus ja tarjonta. Mutta siis se ajatus tuntui aluksi ihan kammottavalta, että pitäisi tehdä niin radikaali muutos. Itketti ja suututtikin, että miksi nyt pitää niin iso muutos tehdä ja niin monesta luopua. Tuntui, että elämästä tulisi hirveän hankalaa. Oli aika paljon asennoiduttavaa siinä kohtaa. Ei se ollut minulle helppo paikka.
Täytyy sanoa, että empä olisi vielä joskus aiemmin ollut valmis tällaiseen muutokseen, saatika edes uskonut, että siitä voisi olla apua. Mutta lopullinen mitta tuli täyteen aknen kanssa alkuvuodesta ja sitten aloin vaan pikkuhiljaa etsimään tietoa ja valmistautumaan elämänmuutokseen. Kuten sanoin, pikkuhiljaa. Nikukin kannusti kokeilemaan uutta ruokavaliota, koska hänelläkin ehkä alkoi mitta täyttymään naamastani valittamisesta ja häntä huoletti, koska voin silloin usein huonosti. Kuukausia mietiskelin asiaa ja tein henkistä luopumistyötä. Ennestäänhän minulla on keliakia ja olen sen vuoksi jo ollut rajoittunut ruokailija.
Aluksi ajattelin, etten todellakaan rupea kieltämään itseltäni enää muuta, kun välillä muutenkin tuntuu niin rajoittuneelta keliakian kanssa, vaikkakin onneksi tietous keliakiasta on vuosien aikana lisääntynyt ja samoin gluteenittomien ruokien saatavuus ja tarjonta. Mutta siis se ajatus tuntui aluksi ihan kammottavalta, että pitäisi tehdä niin radikaali muutos. Itketti ja suututtikin, että miksi nyt pitää niin iso muutos tehdä ja niin monesta luopua. Tuntui, että elämästä tulisi hirveän hankalaa. Oli aika paljon asennoiduttavaa siinä kohtaa. Ei se ollut minulle helppo paikka.
Kuitenkin sitten vihdoin ja viimein tajusin ja hyväksyin sen, että naamassani oleva akne on kroppani häätähuuto useasta puutostilasta ja samalla myös huonovointisten sisäelimien hätähuuto. Ei akne ole mitenkään luonnollinen tila, varsinkaan enää viittä vaille kolmekymppisellä. Puperteetti -ikä meni jo. Siispä päätin ryhtyä muutokseen. Terveyteni takia. Ensimmäiset neljä kuukautta pyrin olemaan totaalisen tarkka, muutamia poikkeuspäiviä lukuunottamatta, milloin olin kodin ulkopuolella. Juhlissa tai kylässä. Olinkin heti dietin alkuun päättänyt, että pieniä poikkeuksia voin tehdä, kun pääsääntöisesti ruokailu on puhdasta. Tällä tyylillä naamani rauhottui jo ensimmäisen kuukauden aikana tosi huomattavasti. Ravinnolla on siis aivan selkeä yhteys akneen. Ja jokaisen ruokalipsumisen kohdalla sain heti seuraavana päivänä kropaltani palautteeksi näppyjä naamaan. Aina kun sitten taas jatkoin vaitsemallani hyvällä polulla, niin naama pikkuhiljaa taas rauhottui. Tämä sama kuvio koskee myös vatsani toimintaa. Kun syön hyvin, se toimii säännöllisen hienosti ja kun taas lipsun, sen huomaa heti kärttyisestä vatsasta ja sen takkuavasta toiminnasta. Ja jokainen varmasti tietää mitä tarkoitan, ilman sen yksityiskohtaisempaa selontekoa..heh.
Kesän lopulla minulla oli muutama tietoinen repsahdus ja sen johdosta minusta kuoriutui uudestaan sokerihiiri..Oli vaikea ottaa kiinni taas dietistä. Kolmisen viikkoa vietin sokerin pauoloissa ja aiemmin vähentynyt selulliitti teki taas paluuta ja lisäksi naama oli taas näppyläisen kukkiva. Yök ja yök! Nyt olen taas syyskuun alusta asti skarpannut ja olenkin nyt päättänyt entistä vahvemmin, että pidän kyseisen ruokavalion. Edelleen hyvässä hengessä ja pienen pieniä poikkeuksia välillä tehden, esim. kylässä tai juhlissa. Nyt puolisen vuotta kestäneen kokeiluni jälkeen voin sanoa todella varmasti, että tämä on minulle keino hoitaa vatsaongelmia, sekä aknea, mitä meillä joillain herkemmillä henkilöillä vain suoliston huonosta tilasta johtuen on. Sillä on väliä mitä suuhuni laitan. Vielä on tietenkin hakusessa monia asioita ja tiedostan saavani sokeria vähän liikaa esim. hedelmistä. Jotkut muutkin asiat hakevat vielä paikkaansa ja oikeita suhdanteita. Mutta oikeilla jäljillä ollaan. Naama ja vatsa voi paremmin kuin koskaan. Vielä on työmaata jäljellä ja aknearvet ovat sitten vielä oma sarkansa. Olen lukenut, että niihin voi myös vaikuttaa ruokavaliolla ja muutamilla muillakin seikoilla. Ensin pitää kuitenkin hoitaa aktiivinen akne pois alta ja sitten keskittyä jälkipyykkiin. Tämä on melko hidasta hommaa, mutta uskon, että hiljaa hyvä tulee. Tässäkin tapauksessa.
Kesän lopulla minulla oli muutama tietoinen repsahdus ja sen johdosta minusta kuoriutui uudestaan sokerihiiri..Oli vaikea ottaa kiinni taas dietistä. Kolmisen viikkoa vietin sokerin pauoloissa ja aiemmin vähentynyt selulliitti teki taas paluuta ja lisäksi naama oli taas näppyläisen kukkiva. Yök ja yök! Nyt olen taas syyskuun alusta asti skarpannut ja olenkin nyt päättänyt entistä vahvemmin, että pidän kyseisen ruokavalion. Edelleen hyvässä hengessä ja pienen pieniä poikkeuksia välillä tehden, esim. kylässä tai juhlissa. Nyt puolisen vuotta kestäneen kokeiluni jälkeen voin sanoa todella varmasti, että tämä on minulle keino hoitaa vatsaongelmia, sekä aknea, mitä meillä joillain herkemmillä henkilöillä vain suoliston huonosta tilasta johtuen on. Sillä on väliä mitä suuhuni laitan. Vielä on tietenkin hakusessa monia asioita ja tiedostan saavani sokeria vähän liikaa esim. hedelmistä. Jotkut muutkin asiat hakevat vielä paikkaansa ja oikeita suhdanteita. Mutta oikeilla jäljillä ollaan. Naama ja vatsa voi paremmin kuin koskaan. Vielä on työmaata jäljellä ja aknearvet ovat sitten vielä oma sarkansa. Olen lukenut, että niihin voi myös vaikuttaa ruokavaliolla ja muutamilla muillakin seikoilla. Ensin pitää kuitenkin hoitaa aktiivinen akne pois alta ja sitten keskittyä jälkipyykkiin. Tämä on melko hidasta hommaa, mutta uskon, että hiljaa hyvä tulee. Tässäkin tapauksessa.
Tulipas sepustettua. No toivottavasti joku saa tästä itselleen ajateltavaa. Nimittäin näitä ravitsemusasiota tutkiessani olen törmännyt niin monien eri ihmisten kertomuksiin heidän omien terveydellisten tilojensa kohenemisista ja elämänlaadun paranemisesta oikeanlaisen ruokavalion kautta. Oikeanlainen ruokavalio taas on jokaisen oma -asia, eikä kaikille sovi samanlainen dietti. Tahdon siis todella painottaa, että minun ruokavalioni ei välttämättä ole juuri sinulle se oikea ja paras. Minulle se toistaiseksi ainakin sitä ehdottomasti on. Uskon nykyään vahvasti siihen, että monet kärsimämme fyysiset ongelmat on syömästämme ravinnosta kiinni. Monesta muustakin asiasta tietysti, mutta ruokavalio on yksi suuri tekijä. En ole niin aina uskonut, enkä ole halunnutkaan uskoa, mutta nyt ainakin omalla kohdallani sen tiedän. Olisi muuten tosi kiva kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia asiasta!
Minun onnekseni tämänkaltainen ruokavalio on tällä hetkellä ilmeisen trendikästäkin. Trendeistä en muuten kyllä niin välitä, koska ne nyt tulee ja menee, mutta se, että tietoutta ja reseptitarjontaa on nyt paljon saatavilla kokoajan enenevissä määrin on mahtava asia. Niin moneen ruokaan ja jälkiruokaan löytyy korvaava resepti tai jos ei löydy, niin aina voi soveltaa itse tai keksiä ihan oman reseptin! Välillä tuntuu, ettei niin paljosta ole tarvinnutkaan oikeasti luopua, on vaan tullut tilalle uusia herkullisia ja ennen kaikkea terveellisempiä vaihtoehtoja.
Ja nyt tuleekin sitten se ilmotusluontoinen asia. Nimittäin. Olen perustanut tämän blogin rinnalle toisen blogin. Ja tattadaa: Se on ruokablogi! Kyllä, haluan siis omalta osaltani levittää näitä maittavia reseptejä, mitä olen löytänyt, saanut, muunnellut omaanmakuun sopiviksi ja joitakin jopa alusta asti kehitellytkin. Blogin tarkoitus on antaa vaihtoehtoja allergikoille, sekä muille vaihtoehtoja kaipaavien arkeen ja juhlaan. Oman diettinikin "kiellettyjä aineita" vilahtelee joukossa, mutta jokaisessa reseptissä on kuitenkin otettu joku erityinen ruokavalio huomioon. Niin ja perinteinen leipominen on yksi suurista intohimoistani edelleenki, että kyllä niitäkin ohjeita tulee seassa olemaan aivan varmasti, ainakin juhla -aikoina. Nykyään silti pyrin leipomaan terveellisempiä herkkuja enemmän ja aivan ensimmäiseksi haluankin jakaa uuden lemppari raakakakku ohjeeni!
Olisin enemmän, kuin iloinen jos klikkaisit itsesi tästä uuteen Onnenrusina - Lupa herkutella blogiin ja kertoisit siitä muillekkin!
Olisin enemmän, kuin iloinen jos klikkaisit itsesi tästä uuteen Onnenrusina - Lupa herkutella blogiin ja kertoisit siitä muillekkin!
Ja juu, tiedän..ruokablogeja on internet pullollaan, mutta pitihän minunkin saada palanen siitä kakusta! Herkkusuu kun olen. ;)
Lämpimästi tervetuloa lukijaksi siis sinnekkin puolelle!
Lämpimästi tervetuloa lukijaksi siis sinnekkin puolelle!
-Tiia
