Näytetään tekstit, joissa on tunniste Diy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Diy. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. syyskuuta 2013

DIY Ikean keittiöjakkara

Viikko on mennyt nopesti kaikenlaista touhuillessa. Tänään aloitettiin Ludan kanssa muskarikin. Oli kivaa ja mennään ensiviikolla taas uudestaan. Aloitettiin muskari yhdessä Ludan pienen ystävän ja hänen äitinsä kanssa. Iso M ja pikku M. :)
Heihin tutustuttiin keväällä hiekkalaatikolla. Iso M yllätti meidät alkuviikosta ihanalla itse ompelemallaan hupparilla, jonka hän toi mukanana puistoon Ludalle. Niin hieno! Auton kuviakin löytyy kankaasta. Ihan tosi ihana yllätys.
Tästä pääsee näkemään hupparin ja monta muuta Iso M:n ompelemaa vaatetta. Hänellä on se alue todella hallinnassa. On ihana, että ollaan saatu tutustua heihin ja jopa ystävystyäkkin. Pienemmät ja me isommatkin. :)

Ollaan nähty monia muitakin ystäviä tällä viikolla ja huomenna ollaankin sitten taas koko perhe koossa, kun Niku kotiutuu Italiasta. :)

Olen saanut kuulla nyt jo pidemmän aikaa, että blogini ei vaan useimmiten toimi. Kommentointi ei onnistu ja lukijaksi on vaikeaa liittyä. Tylsä homma. Sain kuitenkin vinkin, että ehkä blogin muokkaus auttaisi asiaan ja päätinkin nyt kokeilla uutta ulkoasua. Henkilökohtaisesti tykkäsin paljon enempi aiemmasta ulkoasusta, mutta jos se ei kerran toiminut, niin ei se sitten kiva ollut. Noh, ehkä tämä on nyt ainakin selkeämpi ja toimivampi.
Ainakin nyt lukijaksi liittymis -linkki on selkeämpi. Ja toivon mukaan blogi ei nyt jumitu enää. Ehkä kommentointikin onnistuu jatkossa paremmin. Toivottavasti. Ajan kanssa saatan muokata ulkoasua lisää, mutta toistaiseksi se on nyt tämän näköinen. Mitä te muut olette muutoksesta mieltä? :)

Lupailin postittaa kesän aikana tekemiäni DIY -juttuja ja tässä tuleekin nyt yksi niistä.
Monelle varmasti tuttu Ikean keittiöjakkara sai nimittäin alkukesästä uuden pinnan.
Olin jo aiemmin petsannut alkuperäisen jakkaran Ebenpuun mustalla petsillä. Nyt se alkoi jo kyllästyttämään, monen vuoden jälkeen. Se kaipasi ehdottomasti jo vähän piristystä.
Projekti oli nopea toteuttaa ja lopputuloksesta tuli mielestäni tosi kiva.
Samaa ideaa voit toteuttaa melkeen mihin vain puiseen pintaan.

Tässä tuunausidea vaikka viikonlopulle! :)

Tarvitset:

Maalia
Siveltimen
Krakelointilakkaa (esim. askarteluliikkeestä)
Tapetin palasia
Sakset
Liimaa/liisteriä
Läpikuultavaa lakkaa
Hiomapaperia



Ensimmäiseksi puhdistin rätillä tuolin pinnan ja levitin siveltimellä sinne tänne krakelointilakkaa, joka saa pinnan näyttämään kuluneelta, kun maalikerros levitetään päälle lakan ensin kuivuttua 15-20 minuuttia. Alle tarvitsee toisen maalikerroksen, mikä sitten paljastuu pintamaalin alta. Tässä tuolissa vanha petsi toimi hyvin pohjalla.


Maalia pintaan.

Liimaa/liisteröi istuinosat ja aseta sopivankokoiseksi leikatut tapetinpalaset kohdilleen.
Sormella saa paineltua hyvin istuinosan kolon näkyviin, jonka voi sitten leikata läpi saksilla ja reunat hioa siistiksi.


Lopuksi hiotaan tuolin jokainen reuna sopivan kuluneeksi. Lisäksi tapetin reunojakin voi vähän hioa kuluneen näköiseksi.


Ihan viimeiseksi vielä läpinäkyvän lakan levitys pintaan ja kun tuoli on kuivunut, se on valmis käyttöön!






Tapetti: Laura Ashley
Maali: Tikkurila



Leppoisaa viikonloppua! :)

-Tiia

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

DIY Ruusutyyny ja sadepäivän iloa

Tarkoitus oli postittaa tämä jo äitienpäivä lahjaideaksi, mutta aina ajatus ja käytännön toteutus ei ihan sitte kohtaakkaan. Luulempa kuitenkin, että oli päivä mikä tahansa, (vaikka ihan perus keskiviikko ja varsinkin sateinen sellainen) niin tämä voisi ilahduttaa äitiä/ystävää tai vaikka ihan omalla sängyllä/sohvalla. Jos vähääkään on kukkaihmisiä.
Päätin siis jakaa tämän myöhästymisestäni huolimatta.

Luokittelisin tyynyn suht helpoksi ja ihan aloittelijakin osaa varmasti tämän toteuttaa. Jos vaan saa ohjeistukseta selvän. Heh.
Idean keksin kopioida anopin sohvalta. Hän oli löytänyt ihastuttavan ruusu -tyynynsä muistaakseni Askosta. Hetken tutkailin tyynyä ja päätin ryhtyä itse tuumasta toimeen. Tekemäni tyynyn annoin ystävälleni 30 -vuotis lahjaksi.



Tarvitset:
Metrin pellavaa (tai melkeempä mitä tahansa ohutta kangasta mielesi mukaan)
Vanutäytettä
Nuppineuloja
Kynän
Sakset
Ympyrän mallin (esim. Iso ämpäri tms)


Levitä kangas ja aseta ympyrämuotti kankaan päälle. Piirrä kankaaseen kaksi saman kokoista ympyrää. Leikkaa ympyrät kankaasta irti ja ompele zik zakilla reunat. Laita palaset hetkeksi sivuun odottamaan.



Leikkaa lopusta kankaasta n. 4-6 cm paksusia pitkiä suikaleita ruusun terälehdiksi. Ei tarvitse olla symmetrisiä tai ihan saman paksuisia keskenään. 



(Ja sitten tuleekin tämä haastavin selitettävä, mistä tietenkin unohdin ottaa esimerkki kuvan. Tsorppander vaan..)

Kun suikaleet on valmiit, liitä ensimmäinen suikale keskeltä toisen ympyrän mallisen palasen (tyynyn etuosa) keskikohtaan niin, että ajattelet aloittavasi ompelun suikaleen (leveyssuuntaisesti katsottuna) keskeltä, ei sivusta.
Jatka suikaleen kiinnittämistä nuppineuloilla tyynyn etuosaan kieputtamalla suikaletta itsensä ympärille, spiraalimaisesti. Jätä kieputusten väliin 1-2 cm tyhjää tilaa. Kun ensimmäinen suikale on valmiina asemissa, hurauta nyt ommellen suikaleen suntaisesti, kädellä visusti ohjaillen. Lisää seuraava ja aina seuraava suikale samaan tyyliin, mutta vähän edellisen suikaleen viereen tai päälle, ettei isoja koloja pääse syntymään. Jatka ruusukkeen spiraali -ompelua, kunnes tyynyosan reunoja on enää vain muutama (2-3) senttiä jäljellä. Jätä reuna vapaaksi saumavaroja varten.

Pyöreän palasen keskikohdan hahmotat parhaiten viikkaamalla palasen tarkasti nelinkerroin ja pujottamalla nuppineulan terävimpään kohtaan.


Yhdistä nyt kummatkin tyyny -osat toisiinsa nuppiksilla, jättäen "ruusu" sisäpuolelle. Ompele osat yhteen ja jätä noin 15 cm ompelematta, täyttövaraksi.




Käännä tyyny oikein päin ja täytä se sopivan pehmoiseksi vanulla. Sulje avonainen osa taittaen saumavarat sisään päin ympyrän muotoa myötäillen. Käytä nuppineuloja apunasi. Hurauta aukko siististi kiinni ompelukoneella tai käsin peruspistoilla.

Möyhi täytteet tasaiseksi ja tyyny on valmis! :)


Minusta on välillä ihan kivaa, kun sataa. On ihana kääriytyä viltin alle lämmittelemään ja lukea lehteä. Tai vaikka ottaa pienet päiväunet. Ilmapiiri on sadepäivinä usein aika väsyttävä. Silti sade raikastaa ja varsinkin keväällä ja kesällä se luo uutta ja sateen jälkeen luonnon värit ovat taas kirkkaammat. Ulos ei kuitenkaan ole niin kiva mennä sateella. Useimmiten on kylmempääkin silloin. Se on vähän harmillista siinä mielessä, että taaperot eivät ole sadepäivinä(kään) useinkaan sillä moodilla, että "jippii, luetaan vaan kirjaa kiltisti koko päivä ja otetaan torkkuja!"..
Sisällä sitten alkaa turhauttamaan ja väsyttämään helpommin. Tänään saatiin onneksi meidän uudet pihaystävät tänne meille leikkimään ja aamupäivä sujuikin siitä syystä sutjakkaasti ilman ulkoilua. Ulos olisi kuitenkin kiva päästä tänään myöhemmin. Katsotaan nyt sateleeko koko päivän vai tuleeko vielä poutaa.

Jos on joku pakollinen meno ja sattumalta sataa vettä, niin silloin saattaa harmittaa lähteä rämpimään harmauden ja sateen lävitse, varsinkin jos tuuli on kova. Itse ainakin huomaan silloin jupisevani itsekseni pääni sisällä ja mielikin muuttuu harmaaksi. Oikein sellaista surkeuden  maksimointia. Kaikki on muka jotenkin vähän vinossa silloin. 
Tässä loppu keväällä oli yksi erityinen sellainen sadepäivä, milloin en olisi yhtään halunnut lähteä kotoota, vaikka piti. Jupisin taas itsekseni ja mietin harmaita ajatuksia kävellessäni etukenossa tuulta vastaan. Kaikki muutkin näyttivät juuri yhtä negatiivisilta ja kurttuotsaisilta, enkä ihmetellyt yhtään. Harmitti kuitenkin sekin, että kaikki oli niin kärttyisen oloisia. Kukaan ei hymyillyt. En kyllä minäkään.
Sitten vaan yhtäkkiä havahduin omaan negatiivisuteeni ja päätin, että nyt kääntyy tämä harmaa kelkka! Rupesin miettimään sateen hyviä puolia ja muutenkin annoin tilaa kivemmille ajatuksille. Hetken päästä huomasin ihan fiilisteleväni sadetta. Oikein nautin siitä raikkaasta ja hapekkaasta ilmasta. Kummallista. Sade ei enää yhtään haitannut minua siinä kohtaa! Oli oikeastaan aika ihanaa, kun satoi.
Kyseisen päivän kruunasi vielä pieni suloinen kauppa täynnä kaikkea tarpeetonta ja ihanaa. Ostin sieltä Ludalle kotiinviemiseksi hauskan lelukameran, minkä timantin tyyppisestä aukosta näkee kaiken monena. Siskoni Maiju nappasi vielä tämän ikimuistoisen hetken kameralle ja kuva muistuttaa nyt minua sadepäivän ilosta. Se oli juuri semmoinen rusina hetki. :) 




Iloista sadepäivää kaikille!

-Tiia

tiistai 23. huhtikuuta 2013

DIY Jutskia


Eräs ystäväni väitti, ettei hän osaisi tehdä itse viiriä. En uskonut, sillä tiedän, että hänkin osaisi. :)
Tein Ludan juhliin viirin todella yksinkertaisesti skräppipaperista ja juutti -narusta. Helposti sai kivan ja kun ei anna pienten sormien koskea siihen, niin se säilyy varmasti pitkään. Meillä se on ollut paikallaan jo yli kaksi viikkoa. En ole raaskinut sitä juhlien jälkeen siirtää pois olohuoneen ja keittiön välistä. Aion kyllä jossain kohtaa siirtää sen pojan huonetta ilostuttamaan.
Pidemmittä puheitta tässä siis ohje ystävälleni, sekä muillekkin. Tämän kyllä varmasti osaa tehdä, kunhan vain rohkenee kokeilla! :)

Lisäksi laitan ohjeen numero -kynttilänjalan koristeluun, sekä jämäpaperista tehdyn kutsukortti -idean!


Juhla viiri

Tarvitset:

Haluamasi määrän skräppipaperia
Lyijykynän
Liimapuikon
Juuttinarua




Taitoin paperin keskeltä kahtia ja jätin kuviollisen puolen sisäpuoleksi. Piirsin vapaalla kädellä paperille komion mallisen lipun ja käytin sitä mallina loppuihin lippuihin. Käytin useaa eri kuviollista paperia saadakseni viiriketjusta värikkään. Leikkasin 15 kpl lippuja ja säästin ylijäämäpaperit jatkokäyttöä varten.






Liimasin liimapuikolla kauttaaltaan lipun toisen puolen ja asetin juuttinarun taitoksen kohdalle. Suljin lipun varovasti ja liutin sormilla ilmat pois, jotta lipusta tulisi tiivis ja tasainen.

Tein saman jokaiselle lipulle ja niin kauan, kunnes haluttu pituus saavuttui. Viiriketju valmistui muutamassa hetkessä.

Kannattaa kerätä vielä lopuksi liput nippuun ja laittaa suoristumaan painon väliin. Muuten liiman kuivuessa liput käyristyvät.


Valmis viiri juhlia varten tai arkea koristamaan!



Viiri kutsukortti

Tarvitset:
Skräppipaperin paloja
Juuttinarua
Sakset
Liimaa
Korttipohjan
Kirjain -leimasimia 
Mustetyynyn tai mustan tussin   

Ylijäämä papereista askartelin kaksivuotis -juhliin kutsukortit. Tein paperista pienen haitarin ja piirsin nurjalle puolelle kolmioita. Ei ole nökönuukaa, onko kolmiot tismalleen saman kokoiset tai näköiset. Suurinpiirtein riittää hyvin. Sitten leikkasin kolmiot irti toisistaan ja pian minulla olikin jo iso kasa lippuja liimattavaksi paikoilleen. Paperiakaan ei mennyt isoja määriä hukkaan.

Viirin narun solmin avattavan korttipohjan sisäpuolelle pienistä reistä ja liimasin vielä varmuudeksi narun keskeltä paikalleen. Liput liimasin liimapuikolla narua myötäillen. Kirjaimet painoin lippuihin pikkuisilla leimasimilla. Leimasin tyynyä minulla ei ole, mutta asian hoiti hienosti musta tussi, millä väritin kirjain -leimasimet yksitellen ennen leimaamista. Toimi hyvin!




Kortti valmiina postitettavaksi!


Numero kynttilänjalka

Tarvitset:
Puisen numero kynttilänjalan
Yhden skräppipaperin
Nestemäistä liimaa
Siveltimen
Sakset
Viilan/hiomapaperia




Kynttilänjalka löytyi Hennes Homen alesta kolmella egellä.


Laitoin kynttilänjalan paperin päälle ja piirsin ääriviivat numeroa myötäillen.
Leikkasin numeron irti paperista ja sivelin liimaa kynttilänjalan etuosaan.
Asetin paperista leikatun numeron liimatun osion päälle ja silotin sen paikalleen. Toiselta puolelta tasoitin saksilla paperin reunukset.





Tässä vaiheessa sivelin liimaa vielä paperin päälle, että se kovettuisi ja pysyisi varmemmin kiinni. Annoin liiman kuivua ja vilasin vielä reunat kuluneen ja vähän epätasaisen näköisiksi.

Erikeepperin tyyppisestä paksummasta liimasta saa vedellä laimennettuna hyvää liimaa tällaiseen tarkoitukseen.


Kynttilän jalka osai uuden pirteämmän kuosin ja oli valmis juhlapöytään.

Hirmu helpolla saa paljon kivaa aikaan, kun vaan uskaltaa kokeilla. 

Onnistumisia askarteluhetkiin! :)

-Tiia

Ps. Idean kynttilänjalan tuunaukseen kaivoin muistini syövereistä, kun muistin nähneeni miten ystäväni on joskus askarrellut samalla idealla ihan tavallisen seinälle ripustettavan puu kirjaimen. Kiitos ideasta Eeva! :)