Pyykkimuija

Hiphei! Täällä pyykkimuija. Iloinen pyykkimuija. No väsynyt, mutta iloinen. Jalkapohjatkin kihisi aamuulla, kun nousin sängystä. Mutta sain nukkua aamulla vähän pidempään ja herätä täyteen hiljaisuuteen. Oli vähän omituista kyllä. Pistin Bansku pannaria kehiin ja kuuntelin Justinin (Timberlake) uusinta levyä. Ah, niiiiin ihana! Onneksi tajusi tehdä comebackin!

Eilen oli koko päivä siivouspäivä. Luda oli mummilla ja papalla hoidossa, Niklas oli osan päivästä Lahdessa ja mitäs muutakaan minä silloin tekisin, kun raivaisin kotia? Kyllä, silloin kun siihen on mahdollisuus, niin olen heti imurin kimpussa. 

Juttelin eilen ystäväni kanssa puuhelimessa ja häntä nauratti, kun kerroin miten edellisenä iltana en oikein saanut unen päästä kiinni, kun ajattelin miten iloiseksi tulen, kun koti on sitten vihdoin taas siisti ja puhdas. Edes hetken. Ja kyllä! Iloiseksi minä tulin! 

Tämä aihe on tainnut pilkahdella useammissakin edellisessä kirjoituksissani, miten koti ei nykyään ole ihan sen näköinen, kun itse sen haluaisi olevan.

Meillä on useammin koti vinksin vonksin ja heikun keikun, kun siistinä ja tip top. Ei siis todellakaan mikään katalogi -koti. Olen kyllä erityisen intoutunut sisustamiseen, mutta nyt ei ole oikein sen hohdokkainta kulta -aikaa. Kyllä se sieltä taas herää henkiin, kun on aika.

Mutta tänäpänä tilanne on se, että tavaroita on nostettu korkealle hyllyille, sekä tasoille ja jemmattu/tungettu kaappeihin. Useat kaapit on viritetty kiinni, ettei tavaroita aina revittäisi alas ja levitettäisi lattialle. Olkkarin matossakin on useampi, kuin yksi pissa. Kuivia hedelmiä löytyy mitä kummallisemmista paikoista ja ikkunoiden alaosat on kaiken kattavassa lähmässä. Leluja, autoja, palikoita ym. on ihan joka kolkassa, mihin niitä on vaan saatu pudotettua, työnnettyä ja muuten vaan jemmattua. Ja pyykin määrä..välillä tuntuu ettei vuori pienene sitten millään. Sitten kun se välillä ihmeen kaupalla pienenee, niin viikattavien puhtaiden pyykkien vuori on ihan valtava. Ja kyllä, kodinhoitohuonetta kun ei ole, niin olohuoneen sohva toimii sen roolissa. 

"Hei, tervetuloa kaikki meille tänään!" -lause on usein mielessäni! NOT. :D 

Minä kyllä rakastan emännöidä ja kutsua ystäviä kylään, mutta nyt on tuntunut välillä siltä, että jos joku meille vaikka ekstempore tupsahtaisi, niin ihmettelisi varmasti, että miten täällä kukaan pystyy tai ylipäänsä mahtuu elämään. 

Tämä ei ole valitusta, kerrompa vain. Ja välillä tulee olo, että halaisi luovuttaa koko kodin suhteen ja olla mahdollisimman paljon vaan muualla. Niin me ollaan nyt kesällä kyllä tehtykkin aika paljon ja täytyy sanoa, että kun me sitten ollaan täällä kotosalla muutamia päiviä, niin minulle iskee koti -ikävä. Kuulostaa vähän oudolta ehkä.. mutta siis tulee sellainen olo, että ei tämä nyt voi meidän koti olla. 

Tässä kohtaa moni varmasti miettii, että eikö toi nainen nyt osaa kotiaan siivota?! Osaa kyllä ja siivoaakin. Meillä vaan tällä hetkellä on vähän tällainen Torpedo -kausi meneillään. 

Eilen sitten vierähti kymmenen tuntia siivotessa. Juu. Pidin kyllä pienen tauon, kun käly miehensä kanssa pistäytyi kahvilla, kun heillä oli täällä päin asioista hoidettavana. Olin taas kokeillut tehdä jätskiä, uudella idealla ja maisteltiin sitä. Tämä onnistui nyt taas paljon paremmin, kuin edellinen jäde. Nyt vaan kävi niin, etten yhtään tehdessä kirjotellut ylös mitä määriä mitäkin massaan laitoin, joten jää resepti edelleen hautumaan mieleni syövereihin.

Kun ihanat kahvittelijat sitten jatkoivat matkaansa, jatkoin minä hommia. 

Imuroidessa tarttui vähän väliä joku sukka tai lelu imuriin, vaikka mielestäni olin hyvinkin tarkasti käynyt telkkutason, hyllyn ja sohvan aluset läpi ennen imurointia. Niitä vaan silti riitti. Pari kertaa piti noukkia imurin pölypussista joku sinne kolinalla eksynyt aarre. Yleensä joku legon osa. Minulla oli myös projektina kerätä pojan lelut pois olkkarista, missä hänellä tähän mennessä on niitä siellä hyllyssä (lattialla useimmiten) ollut. Hänen omasta huoneestaan jemmasin myös paljon leluja pois, millä ei juuri niin aktiivisesti tällä hetkellä leikitä. Niitä on paljon sellaisia, mitkä vaan leväytetään lattialle, mutta niillä ei leikitä. Myöhemmin esiin otettuna ne sitten tuntuvat taas uusilta. :)

Sohvan alta metsästetyt aarteet ennen imurointia

Löytyi niitä aarteita vielä imuroidessakin..Samassa sai Lego -täti pienen kasvojen kohotuksen

Täytyy  myöntää, että minulla tuli kyllä monta kertaa päivän aikana ikävä pikku touhulaistani, joka tätä ohjelmaa ja touhua minulle vauhdikkaasti aina järjestää. En nimittäin vaihtaisi mihinkään tätä tämän hetkistä elämän vaihetta. Välillä uuvuttaa niin maan paljon, mutta sitä kerkiää kyllä sitten myöhemmin lepäillä. Tämäkin on kuitenkin kullan arvoinen osa elämää, kaikkine extroineen. 

Oli kyllä silti niin huippua saada tehtyä asioita vauhdilla niin, ettei kukaan kulkenut perässä mitätöimässä työni tuloksia. Näitä tälläisia päiviä tarvitsee kyllä, että jaksaa sitten taas paremmin. 

Illalla siivoilun päätteeksi vähän herkuttelin kanasalaatilla. Lisäski hemmottelin itseäni vuohenmaitojuustolla. Se on "sallittua" silloin tällöin maltillisesti nautittuna. Aijai, kun se maistui herkulle salaatin joukossa. Jälkkäriksi napostelin ananasta ja tuoreita vadelmia, mitä oli jäänyt päivällä jätskin lisänä. Lisäksi olin onnistunut tekemään jotenkin erityisen herkkua raakasuklaata. Siitä kun ei aina tule yhtä hyvää, mutta nyt oli kyllä suhteutukset kunnossa. Nam. Minä niin nautin tällaisista pienistä omista hetkistä. Varsinkin, kun koti kiilsi ja tuoksui puhtaalta. Mieli oli niin hyvä. (On kyllä edelleenkin.) Eikös se joku mainos slogankin sano, että "puhdas koti vetää puoleensa".. Niinhän siinä sitten kävi, että se mieskin sieltä tuli reissusta kotia. Puhtaaseen kotiin.

Olisi kiva kuulla, jos mikään edellisestä siivousavautumisestani kuulosti jonkun korvaan tutulta? Varmaan ainakin useimmissa muissakin pikkulapsipeheissä saattaa olla vähän samankaltaista..uskaltaisin näin veikkailla?

Äitini kun toi tänään pojan takaisin kotiin, niin hän sanoi ovesta sisään tullessaan:

"Ompa täällä siistiä! Arvaappa muuten miltä meidän olkkari näyttää tällä hetkellä?" 

Ja arvaanhan minä. Tänään saattaa mummilla olla siivouspäivä..

-Tipi