Kakkukuvioita ja kuumeilua

Kaikkea on tullut touhuiltua pitkin viikkoja ja tuntuu, että kuukauden sisällä on tapahtunut taas vaikka ja mitä. Tapahtumaa on riittänyt ja viikot on vilahtaneet ihan silmissä kaikenlaista touhuten. Ja vaikka vietettäisiin ihan vaan kotipäiviä, niin useimmiten päivissä riittää siltikin vauhtia. 

Niin ja onhan tässä ollut monta sadapäivääkin, mikä yleensä tarkoittaa koko päivää sisätilaissa.. Vauhtiviikarin supernopeat touhujen käänteet on erittäinkin selkeästi havaittavissa ihan ympäri kotia.

Olen monesti jo meinannut irtisanoutua kokonaan meidän kodin siivoamisesta, koska se on tuntunut niin ajanhukalta jo pitkään. Hetken päästä siivoamisesta on tasan saman näköistä, kun lähtöpisteessä. Olen ajatellut, josko kehittelisin sellaisen tavarasiepparin, mikä imuroisi näpsäkästi ihan kaiken ja sitten sieltä siepparin korista voisi palautella niitä tavaroita paikalleen helposti päivän päätteeksi. Sen pitäis kuitenkin olla sellanen, että pölyt sunmuut ei tulisi tavaroiden mukana koriin likastaen tavaroita. Sitä seikkaa en ole vielä kuitenkaan ratkaissut joten jätän keksinnön hautumaan vielä. Ideoita vastaanotetaan! ;)

Eilen äitini oli illan Ludan kanssa leikkimässä ja sain raivattua monta seissyttä asiaa kuntoon täällä. Tuntuu taas helpommalta hengittää. Työmaahan on loputon, mutta suurimmat sotkut on tainnutettu. Edes hetkeksi.

Olen haaveillut, että aikaa olisi enemmän käsitöille, mutta ne on ollut jonkun aikaa vähän taka-alalla. Yksi ilta sormi -raasulaiset ihan huusivat jotain näperrettävää ja oli aivan pakko käydä hakemassa ompelutarvikeliikkeestä pienet pyöröpuikot ja Merinovillaa pari rullaa. Tuntui, että jotain käsitöitä on vihdoin saatava tehdä ja nyt puikoilla on valmistumassa jotain pientä pojalle. Hitaasti, mutta varmasti. Kutoa kun voi vaikka iltaisin samalla, kun Nikun kanssa katsotaan jakso tai kaksi Frendejä ennen nukkumaanmenoa. Oon aika hidas kutomaan, että katsotaan kerkiääkö tekele talveksi vai valmistuuko vasta kevääksi. Hah!

Kakkuja on kyllä tullut viime aikoina leivottua enemmänkin. Jostakin vaan on yhtäkkiä pompsahdellut muutamia tilauksia. Ihan siis raakakakuista taviskakkuihin. Gluteenittomuus on kuitenkin ollut yhdistävä tekijä kaikissa leipomuksissa. Yhden tilauksen (vaatimattomat kuusi kakkua..) sain ihan randomisti, kun sain siskoltani lahjaksi kampaamokäynnin ja itse kampaajalla sattui olemaan juuri haussa erään promotilaisuuden tarjoilut. Ja kun sain tilauksen lisäksi vielä uuden tukankin, niin johan siinä oli hymy herkässä.

Uusi tukka. Kiitos Milla -siskolle virkistyksestä! <3

Aikaahan leipomiseen minulla on melko rajallisesti, mutta onneksi olen saanut apuja lapsenhoitoon. Viime viikolla muutama kuumepäivä pääsi yllättämään perheen pienimmän, jolloin kerkesin megapitkien (4h!) päikkärien aikana häärimään kakkuhommia. Toisen kakun nimiäisiin ja toisen äitini synttärikahveille.

Muutenhan kuumeilu oli kurja juttu. Vaikkakin pienimies oli kovin reipas kuumeesta huolimatta. Ja kun hän ei kuitenkaan jaksanut suurempia hötkyillä, niin hän sai katsoa poikkeuksellisen paljon piirrettyjä ja kännykästä omia touhuilivideoitaan. Se oli äidistäkin ihan leppoisaa vaihtelua. 

Kuumeinen aurinkoinen

Late Lammas, yksi hallitsevista lemppareista.

Onneksi mussukka parani isänpäivään mennessä. Aamu aloitettiin aikaisin nassikan kanssa kaksin, isi sai nukkua pidempään. Tehtiin pirtelöä ja banskulettuja iso kasa. Väliin mahtui paljon yleistä sählinkiä, läträystä ja keittiön lattian kastelua. Ne kun kuuluu meidän joka aamuisiin rutiineihin, sillä touhulainen haluaa ehdottomasti osallistua keittiöpuuhiin. No, vihdoin mentiin sitten herättämään isi ja vietiin aamupala sänkyyn kirja -lahjan kera. Isi söi, 

äiti kutoi ja poika katseli aamupiirrettyjä. Hassukka ei millään malttanut irrottaa katsettaan telkusta kuvauksen ajaksi, hymyä silti irtosi edes vähän. ;)

Chian siemen hillokkeen ohje tulossa Lupa herkutella blogiin..

Isäinpäivän iltapäivä vietettiin sunnuntaiseen tapaan Suhella. Siellä oli perhepäivä ja lapsille oli varattuna pientä ekstrakivaa. Saarnasta mieleeni jäi se, kuinka aina pitäisi muistaa sanoa ne kolme sanaa: "Minä rakastan sinua". Joskus sen sanominen omille vanhemmille jotenkin unohtuu, vaikka se on tärkeää ja merkitsee heille todella paljon. Ovathan he antaneet kaikkensa, jotta meillä olisi aina ollut paras olla. Minusta se oli hyvä muistutus ja laitoinkin sen sitten heti käytäntöön, kun näin vanhempani vielä illalla. Ja kyllähän se herkisti.

No joo, ettei nyt ihan itkuksi mene, niin mennään takaisin kakkuhommiin. Sillä kakkukuviot jatkuvat tälläkin viikolla ja loppuviikko vierähtääkin keittiössä. Nimittäin tämän viikon lauantaina järjestetään taas ravintolapäivä. Idea on se, että sinä päivänä kuka tahansa saa perustaa oman Pop Up -ravintolan. Ja nyt ensimmäistä kertaa saan olla mukana perustamassa ihan omaa ravintolaa! Kollegoina minulla on kaksi ihaNaista. Ravintolan ydinajatus on terveellisyys. Tarjolla on siis juureskeittoa, siemenleipää ja raakaherkkuja. Kaikki on gluteenitonta ja suurin osa luomua. Meidän "Joku MUUU" niminen ravintola löytyy Helsingin Kampista Lapinlahdenkatu 7 sisäpihalta. Ovet on avoinna 10-14. Ruokaa on varattu noin viidellekymmenelle. Suosittelen tulemaan paikalle käteisvarojen kanssa, sillä korttikonetta ei näiltä emänniltä nyt valitettavasti löydy. 

Oon kyllä ihan intopiukeana kyseisestä päivästä! Nähdäänkö siis lauantaina? :)

Muunmuassa näitä herkkuja tarjolla! Ohjeen löydät Lupa herkutella -blogistani.

 Ja tämän aamuisen pirtelöviiksi -kuvan myötä tahdonkin toivottaa jokaiselle hyvän tuulista loppuviikkoa, sekä tuuheaa Movemberin jatkoa! :)

-Tiia