Aluksikin. Todella iso kiitos jokaikisestä viestistä, mitä olen saanut edellisen kirjoitukseni myötä. Mieltä lämmittäviä ja kannustavia kommentteja tuli tosi paljon tutuilta, sekä ihan tuntemattomilta! Useita kymmeniä viestejä tuli blogin lisäksi ihan suoraan puhelimeeni, sekä sähköpostiin. Oon ollut ihan mykistynyt kaikesta tuesta ja kauniista sanoista. Kiitos. <3
En ole kerinnyt vieläkään vastaamaan moneenkaan viestiin enkä yhteenkään kommenttiin, mutta teen sen kyllä, kun aika antaa periksi.
Yhtäkään tekstiäni ei ole myöskään koskaan jaettu noin paljon ympäriinsä. Olen ollut ihan äimänä.
Moni ystäväni on kysellyt, että mikä fiilis jäi kirjotuksestani, koska se oli niin kovin henkilökohtainen. Se on ihan totta, että asia on ollut meille iso ja se on todella henkilökohtainen. Silti halusin sen jakaa.
Ja kun sain sen tätä kautta ääneen sanotuksi, minut valtasi jonkilainen vapaus. Vaikea sitä on oikein selittää, mutta jotenkin se jollain tapaa vähän helpotti. Yleensä muutenkin aina helpottaa, kun saan sanotuksi asioita ääneen. Kiitos siis, että toimitte "kuuntelevina korvina".
Lisäksi minulle oli tekstiä kirjoittaessa tärkeää se, että jos joku vaan tätä kautta sattuu löytämään vertaistukea samankaltaisessa tilanteessa, niin täällä ollaan. Älä epäröi ottaa yhteyttä.
Myös halusin tekstini kautta rohkaista ihmisiä enemmän puhumaan ääneen asioista, mitä yleisesti ottaen pidetään jollain tasolla "mörköinä". Kaikki nämä asiat kun kuitenkin on osa elämää. Vaikeammatkin.
Luda on edelleen se sama ihana ja iloinen pieni poika, joka on ollut ennen diagnoosiakin. Ja myöskin ennen kirjoitustani. Minä ainakin ajattelen niin ja toivoisin muidenkin ajattelevan. Nyt vaan monelle poikkeavalle asialle on selitys ja sen myötä häntä voidaan paremmin tukea. Ja nyt kun useampi tietää asiasta, niin jokainen hänen ympärillään pystyy ymmärtämään häntä paremmin. Se on helpottavaa jokaisen kannalta, ennen kaikkea hänen itsensä kannalta.
Tulin siis nyt vaan ihan
pikaisesti kiittämään teitä ihania ja kirjotan piakkoin lisää muita kuulumisia.
Nyt iski nimittäin niin akuutti haukotuskohtaus ja tyyny vetää päätäni puoleensa ihan magneetin lailla..
Iloa alkaneeseen viikkoon! :)
-Tiia
Ps. Tervetuloa myös jokainen uusi lukija! On ihana, kun löysit mukaan! :)
1 kommentti:
<3
Lähetä kommentti